Päivittäiset valintamme, kuten ruokavaliomme, aikataulutuksemme ja valinnat siitä, kenen kanssa vietämme aikaa, ovat sidoksissa persoonallisuuspiirteisiimme. Esimerkiksi tunnollinen henkilö voi suunnitella viikon ruokalistan etukäteen, pitää kiinni tarkasta aikarajasta ja asettaa selkeitä tavoitteita. Avoimempi henkilö voi puolestaan kokeilla uutta reseptiä, varata äkkilähdön tai lukea kirjan aivan eri aiheesta kuin tavallisesti. Nämä päätökset kumpuavat Viisi suurta -mallin mukaisista piirteistä, jotka muovaavat toimintaamme usein huomaamatta. Ne eivät vaikuta vain suuriin linjanvetoihin, vaan myös päivittäisiin valintoihin, jotka lopulta suuntaavat elämämme kulkua. Itsetuntemus kasvaa, kun tunnistamme näitä arkisia valintoja ja ymmärrämme, mistä ne kumpuavat.
Tunnollisuus ilmenee siinä, miten järjestämme elämämme ja suhtaudumme vastuuseen. Korkean tunnollisuuden omaavat nauttivat rakenteesta ja järjestelmällisyydestä. He tekevät tehtävälistoja, pitävät kiinni aikarajoista ja osaavat hallita aikansa tehokkaasti. He menestyvät usein työssä ja opinnoissa, koska osaavat asettaa selkeitä tavoitteita ja noudattaa niitä. Matalan tunnollisuuden omaavat voivat olla impulsiivisempia ja viivytellä tehtävien kanssa. Tämä ei ole epäonnistuminen, vaan kertoo erilaista lähestymistapaa vastuullisuuteen. Tunnistamalla oman tasonsa tunnollisuudessa voi parantaa arjen hallintaa ja kehittää uusia tapoja, jotka tukevat systemaattisuutta.
Avoimuus ilmenee haluna etsiä uusia kokemuksia ja haastaa totutut ajattelutavat. Korkean avoimuuden omaavat ihmiset etsivät usein uusia elämyksiä taiteen, kirjallisuuden, musiikin tai muiden kulttuurielämysten kautta. He arvostavat itsensä kehittämistä ja ovat avoimia uusille ideoille. Matalan avoimuuden omaavat sen sijaan arvostavat vakautta ja luottavat tutumpiin käytäntöihin, jotka tuovat varmuutta päätöksentekoon. Ymmärtämällä oma avoimuustasonsa, henkilö voi tasapainottaa luovuuden ja rakenteen välillä, mikä tukee valintojen ja arvojen yhteensovittamista elämässä.
Yksi parhaista tavoista kehittää itsetuntemusta on tarkastella omaa käyttäytymistämme persoonallisuuspiirteiden kautta. Esimerkiksi: vältänkö usein konflikteja (korkea sovinnollisuus)? Nautinko sosiaalisista tilanteista ja saan niistä energiaa (korkea ekstraversio)? Tai reagoinko herkästi stressiin (korkea neuroottisuus)? Tällaiset kysymykset auttavat syvällisemmin ymmärtämään omia reaktioitamme ja toimintatapoja. Arjessa huomaamme toistuvia käyttäytymismalleja, jotka auttavat meitä ymmärtämään sisäisiä motiivejamme. Tämä prosessi kehittää kykyämme toimia tietoisesti ja päämäärätietoisesti, ei vain tottumusten tai ulkoisten paineiden mukaan. Se tukee henkilökohtaista kasvua, lisää empatiaa ja mahdollistaa harkitumpien päätösten tekemisen eri tilanteissa.